*

Joni Räikkönen

Jääkiekkoa Nizzassa? - Lue tämä, juniori!

  • Jutin sanoin: "mennään eteenpäin." Karri jatkaa opintojaan Jyväskylän kauppakorkeakoulussa, pääaineenaan yrittäjyys ja kv-liiketoiminta. Itselläni opinnot jatkuvat Vaasan kauppakorkeakoulussa markkinoinnin ja talousoikeuden parissa, tosin pääosin Helsingistä käsin.
    Jutin sanoin: "mennään eteenpäin." Karri jatkaa opintojaan Jyväskylän kauppakorkeakoulussa, pääaineenaan yrittäjyys ja kv-liiketoiminta. Itselläni opinnot jatkuvat Vaasan kauppakorkeakoulussa markkinoinnin ja talousoikeuden parissa, tosin pääosin Helsingistä käsin.
  • Pipolätkää ilman pipoja. Nizza, Massenan aukio ja +22c.
    Pipolätkää ilman pipoja. Nizza, Massenan aukio ja +22c.
  • Jean Bouinista on tullut Nizzan toiseksi eniten yleisöä vetävä urheiluareena, Allianz Rivieran (OGC NICE, Ligue 1) jälkeen.
    Jean Bouinista on tullut Nizzan toiseksi eniten yleisöä vetävä urheiluareena, Allianz Rivieran (OGC NICE, Ligue 1) jälkeen.

Jääkiekkokausi 2014-2015 on nyt pitkälti ohi, ainakin Euroopan osalta. Monet pelaajat ovat taas siinä tilanteessa, jossa ensi kauden pelipaikan tai uran jatkon kannalta täytyisi tehdä valintoja. Tai no, voisi sanoa että onnekkaimmat saavat tehdä valintoja. Loput harjoittelevat ja odottelevat puhelinsoittoa. Karrikoiden sanottuna se on aikamoinen Taivas tai Helvetti. Ajattelin, että tämä voisi olla hyvä hetki tälle viimeiselle blogikirjoitukselleni, jonka kirjoittamista olen miettinyt jo jonkin aikaa.

”Ai sä pelaat jääkiekkoa Nizzassa? En tiennyt, että siellä on edes jäähallia” on varmasti yleisin toteamus, jonka olen kuullut viimeisten neljän vuoden aikana puhuessani siitä, missä olen pelannut. Olisi ollut helppoa todeta, ettei siellä oikein ulkojäillekään pääse pelaamaan, mutta se ei itse asiassa pidä paikkaansa. (kts. kuva)

Noh, se siitä. Asia, jonka vuoksi halusin jakaa tämän blogin, on tarkoitukseni antaa vinkkejä nuorille ja eteenpäin pyrkiville jääkiekkoilijoille, jotka ovat samassa tilanteessa, jossa olen itse ollut aikanaan mietiskellessäni uraani eteenpäin. Liigan tai ammattilaisuuden portit kun eivät aukene suoraan jokaiselle sinne pyrkivälle. Se asettaa monet valinnan ääreen: jatkaako pyrkimistä vai tehdäkö jotain muuta? Yksi asia on kuitenkin varmaa ja se on syytä pitää mielessä: se mitä ei tavoittele, ei voi saavuttaa. Kannattaa siis miettiä tarkkaan.

Ei tiennyt Juha Rantasilakaan vielä reilut neljä vuotta sitten, että Nizzasta löytyisi jäähalli. Hallin löydyttyä hän huomasi Les Aiglesin joukkueessa pelaavan paljon ulkomaalaisia, muttei yhtään suomalaisia. Kysymys kuului: Miksei? Nähtyään ottelun Juha alkoi ideoida projektia, jossa hän voisi ystäviensä kanssa tarjota muutamalle suomalaiselle jääkiekkoilijalle vaihtoehtoisen polun juniorivuosien jatkoksi. Polulle uskaltautuvilla pelaajilla olisi edessään kolmivuotinen Via Dolorosa, joka johtaisi pelaamisen ohella englanninkieliseen korkeakoulututkintoon sekä ranskan kielen oppimiseen, puhumattakaan uuteen kulttuuriin sopeutumisesta ja sadoista ystävistä ympäri maailmaa. Kaikki tämä niin, että koti-ikävää pääsee huljuttelemaan pois Välimeressä aina tarpeen vaatiessa.

Kuulin Juhan aloittamasta projektista samana kesänä irvistellessämme saunan lauteilla ystäväni Joonas Saaren kanssa. Kysyttyäni Joonaksen ensi kauden suunnitelmista, hän kertoi siirtyvänsä Mestiksestä Nizzaan opiskelemaan ja pelaamaan yhtäaikaisesti. Koska olin juniorivuosieni jälkeen jo vuoden verran ehtinyt keskittyä opintoihin ja pelata lähinnä hupimielessä, en voinut enää kuin haikailla tällaisesta mahdollisuudesta. Tuntui väistämättömältä, että se juna oli mennyt jo. Vaikka toisaalta kaipasin totisempia otteluita, toisaalta olin kuitenkin tyytyväinen ratkaisuuni alkaa opiskella, sillä se tie tulisi todennäköisesti kantamaan minua elämässä pidemmälle. Opintojen oheiset työt kaupan kassalla eivät kuitenkaan juurikaan ruokkineet kilpailunhaluani ja välillä tuntui, että olin lopettanut liian aikaisin. Muutamaa kuukautta myöhemmin eräänä tiistai-iltana Joonas ja Juha soittivat minulle täysin varoittamatta, skippasivat kuulumiset ja kysyivät suoraan mielenkiintoani tulla Nizzaan viikoksi try-outille. Se oli aikamoinen pommi. Kävin siinä sitten vaa’alla ja lenkillä, ostin muutaman mailan ja sunnuntai-iltana laskeuduin Nizzan lentokentälle. Voin kertoa, etteivät Promenade des Anglaisin (rantapromenadi) palmut ole koskaan näyttäneet niin hienoilta, kuin sinä iltana.

Nyt tuosta puhelusta on kulunut vajaat neljä vuotta aikaa. Tami sanoisi, että paljon on virrannut vettä Aurajoessa sinä aikana. En tiedä kuinka paljon, mutta aika ylpeänä ja kiitollisena voin katsoa aikaa taaksepäin. Erityiskiitokset Joonakselle ja Juhalle, sillä puhelinsoitto muutti elämäni käytännössä päälaelleen. Taskusta löytyy nyt tutkintotodistus Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta ja opiskelupaikka Vaasan kauppakorkeakoulun maisteriohjelmasta. Kieli taipuu uskottavasti jo ranskankin kielelle ja maailma tuntuu pienemmältä paikalta, sillä joka maanosasta löytyy ihmisiä, joita voin kutsua tänä päivänä kavereiksi. Pääsin myös suorittamaan työharjoitteluni opintojen ja jääkiekon ohessa Sophia Antipoliksessa, Ranskan ”piilaaksossa”, sijaitsevaan ICT-firmaan, josta on varmasti ammennettavaa tulevaisuudessa. Kaiken tämän lisäksi sain pelata ulkomailla neljän vuoden ajan, jota voi myöskin varmasti kutsua jonkin näköiseksi kokemukseksi. Tarinoita ainakin riittää.

Kaikki tuo ei ole tullut kuitenkaan ilmaiseksi, vaan se on vaatinut kovaa työtä, apua ja tietynlaista pioneerityötä. Kun lähdin Haaga-Heliasta tälle reissulle, ei tullut kuuloonkaan, että olisin voinut suorittaa tutkintoni loppuun Välimereltä. En kyllä olisi uskonut siihen itsekään, jos joku olisi niin ehdottanut. Vaihto-opiskelun ja työharjoittelun järjestäminen tutkinto-ohjelmaan sujui vielä hyvin, mutta pääaineopintojen kohdalla tie tuntui nousevan pystyyn. Koululta tuli nimittäin TV-lähetyksistäkin tuttu viesti: Takaisin Pasilaan.

Halusin kuitenkin kovasti jäädä vielä Nizzaan pelaamaan ja koska koin pystyväni edistymään opinnoissanikin samalla, päätin ehdottaa koululleni poikkeusta kohdallani. Tiesin myös monen muun urheilijan olevan samassa tilanteessa, jossa pelipaikka ja koulu sijaitsevat eri kaupungeissa tai maissa, minkä vuoksi opiskelun aloittaminen tai siinä edistyminen on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Ilokseni Haaga-Helia innostui ehdotuksestani ja minusta tehtiin hankkeelle pilotti. Suoritin jäljelle jääneet kurssini etänä ja valmistuin viime keväänä. Rehtori kertoi valmistujaistilaisuudessa juhlayleisölle minun olleen koulun ensimmäinen Välimereltä valmistunut kaveri. On sekin kai jonkin näköinen meriitti.

Hankkeesta rakentui pilottikokeiluni johdosta kiekkoilijan opintopolku -nimeä kantava ohjelma, jossa Haaga-Helia, jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistys SJRY, Suomen jääkiekkoliitto sekä Liiga tarjoavat jääkiekkoilijoille mahdollisuuden kouluttautua oman uran ohessa pääosin sieltä käsin, mistä pelipaikka kulloinkin löytyy. Lisäksi Palloliitto on kiinnostunut hankkeesta. Olen tästä kaikesta erittäin ylpeä ja haluan kiittää erityisesti Tauno Jalosta, Teemu Kokkoa, Juha Rantasilaa sekä muita mukana olleita hankkeen eteenpäin viemisestä. Ensimmäiseen ohjelmaan haki liki 80 Liiga- ja Mestiskiekkoilijaa ympäri Suomea ja uskoisin tulevaisuudessa suosion kasvavan entisestään. Jokainen varmasti ymmärtää koulutuksen merkityksen viimeistään siinä kohtaa, kun pelit loppuvat. Mielestäni merkitys kannattaa kuitenkin huomata jo etukäteen. Ohjelma on jaettu kahteen osaan: niille, joilla ei ole ylioppilastutkintoa, järjestetään avoimen AMK:n kautta mahdollisuus täydentää opintoja ammattikorkeakoulukelpoisuutta varten ja niille, joilla on ylioppilas- tai merkonomin tutkinto, AMK-opinnot järjestetään pelikauden vaatimusten mukaan.

Omalta osaltani sivu on kääntynyt ja olen päättänyt lopettaa pelaamisen ja palata Suomeen suorittamaan maisteriohjelman loppuun. Valinta lopettamisesta on aina vaikea, mutta tällä kertaa olen ehtinyt kypsytellä ajatusta pidempään kuin ensimmäisellä kerralla. Lisäksi katson, että tässä kohtaa siirtymä jääkiekosta oikeaan työelämään on luonnollinen askel urallani. Näillä näkymin Nizzan D1 -joukkueessa ei siis pelanne suomalaisia ensi kaudella, ainakaan minun tietojeni mukaan. Sen sijaan tänä viikonloppuna (25.-26.4.) Nizzan Jean Bouinilla viilettää nippu aika paljon kovempia pelimiehiä. Meriiteistä löytyy mm. suomenmestaruuksia, maailmanmestaruuksia sekä olympiamitalleita. Nimilistaa ja tietoa turnauksesta löytyy täältä, kannattaa ehdottomasti vilkaista! http://issuu.com/nizzacup/docs/nizzacup_brosyyri11-white

Haluan kiittää kaikkia blogimme lukijoita. On ollut todella mukavaa huomata, että lukijoita on ollut paljon. Lisäksi haluan kiittää kaikkia tukijoita, jotka ovat auttaneet meitä opintojen järjestämisessä sekä kaikkia ystäviä, jotka olen viimeisten neljän vuoden aikana tavannut ja jotka ovat olleet mukana projektissa.

Toivon, että tämä kirjoitus avarsi joidenkin pelaajien ja miksei vanhempienkin ajatuksia peliuran jatkosta sekä ennen kaikkea vaihtoehdoista. Jääkiekkoammattilaisuus on hieno ja tavoiteltava asia, mutta elämässä on paljon muutakin kun jääkiekko. Sen takia ei ole ollenkaan huono vaihtoehto harkita opintojen aloittamista jo uran alussa tai sen aikana. Sitä paitsi kun opinnot on aloitettu tai suoritettu, ei tarvitse elää enää yhden kortin varassa. Luulisi pelaamisenkin vapautuvan.

Tsemppiä kaikille tuleviin kausiinne! Missä ikinä ne sitten ovatkaan.

Mikäli haluatte kysellä minulta lisää asiasta, kommentoikaa alapuolelle tai laittakaa sähköpostia etunimi.sukunimi (at) gmail.com

Merci et au revoir!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Seppo Hildén

Hieno katsaus taaksepäin.

"Yksi asia on kuitenkin varmaa ja se on syytä pitää mielessä: se mitä ei tavoittele, ei voi saavuttaa"

Tää on klassikko.

Käyttäjän joniraikkonen kuva
Joni Räikkönen

Kiitos Seppo.
Se on nimenomaan klassikko ja eiköhän se ole semmoinen ihan hyvästä syystä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos hyvistä jutuista ja hyvää jatkoa kaikille teille nizzalaiskiekkoilijoille!

Käyttäjän joniraikkonen kuva
Joni Räikkönen

Kiitos Markku! Sana on näköjään levinnyt ihan kiitettävästi nyt jo, aika hienoa!

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset