Joni Räikkönen

Jääkiekkoa Nizzassa, kausi 2012-2013, osa 3

  • Nizzan Place Massénalla järjestetty näytösottelu keräsi taas paljon ihmetteleviä silmäpareja.
    Nizzan Place Massénalla järjestetty näytösottelu keräsi taas paljon ihmetteleviä silmäpareja.

Tervehdys täältä Nizzasta,

"Hetken kuluttua" on suhteellinen käsite. Viime uutena vuotena lupasin yrittää parantaa juttujen tasoa blogeissamme. Tänä vuonna lupasin, etten enää koskaan lupaa ainakaan julkisesti uuden blogin ilmestyvän piakkoin. On nimittäin pikkaisen noloa aloittaa joka blogi pahoitteluilla. Tämäkin blogi oli aluksi tarkoitus ajoittaa jo heti vuoden vaihteen jälkeen, mutta monesta eri syystä julkaisu onnistui vasta nyt.

Vuosi vaihtui minulla täällä Nizzassa, muun joukkueen lomaillessa kuka missäkin; muualla Ranskassa, Slovakiassa, Ruotsissa ja Suomessa. Vaikka minulla ei varsinaisesti lomaa työharjoittelun vuoksi ollutkaan, oli ihan mukavaa vaihtelua juosta Tapaninpäivänä lenkkiä ulkona shortseissa ja t-paidassa. Sain myös todistaa Heli Kajon olevan on paitsi upea laulaja ja lauluntekijä, myös aivan suvereeni biljardissa.

Tämä kausi on ollut kuin yhtä vuoristorataa. Tai oikeastaan pelkistetty versio sellaisesta, ensin jyrkkä nousu ja sen jälkeen melkeinpä vapaapudotus. Vapaapudotuksen jälkeen kun silmät aukesivat uudelleen, oli helmikuun puoliväli, runkosarjaa jäljellä viisi peliä ja löysimme itsemme sijalta 9. Karu totuus on myös se, ettei sieltä pääse kenenkään kyydillä takaisin ylös. Pudotuspelit alkoivat joukkueellamme siis jo muutama peli sitten, sillä vain kahdeksan parasta kuittaa paikan play-offeista. Nizza on tällä hetkellä sarjassa seitsemäntenä, 3 pistettä kotiedusta jäljessä ja 2 pistettä playoffseista putoamista edellä. Sarjaa on kaksi peliä jäljellä, joten panosta riittää loppuun asti.

Heikommasta menestyksestä huolimatta fanimme ovat taas kerran olleet huikeasti tukenamme koko kauden ajan. Tässä sen saa itse huomata, kuinka oikeasti tärkeää on fanien tukeminen siinä vaiheessa, kun pelit eivät joukkueella kulje. Yleisö kyllä vähenee hallista sitä mukaa kuin voitotkin vähenevät, ja useat maalin tappiot alkavat väkisin muistuttaa joukkuetta itsestään siinä kohtaa kun 3. erää on muutama minuutti jäljellä ja tarvittaisiin maalia. Jos joukkueesta ei kukaan pysty nousemaan muiden yläpuolelle luomaan uskoa, niin ainakin samat fanit siellä jaksavat laulaa, rummuttaa, uskoa ja kannustaa illasta toiseen. Viimeisimmän tappiollisen kotipelin jälkeen vaihdoin muutaman sanan faniryhmämme kapellimestarin kanssa. Kiitin upeasta tunnelmasta ja pahoittelin, ettemme kyenneet vastaamaan huutoon. He sytyttivät yleisön tekemään aaltoja kannustaakseen meitä tasoittamaan lukemat ottelun lopussa. Pahoitteluuni herra vastasi, että hyvä tsemppi oli, heidän olisi pitänyt pystyä vielä parempaan, pyysi saada tarjota oluen pettymykseen ja toivotti tsemppiä tuleviin kahteen perättäiseen vieraspeliin.

Eräässä viimeisistä vieraspeleistämme havahduin luistellessamme jäälle pimeässä hallissa, kun luulin näkeväni pienen vilahduksen faniryhmämme logosta vaihtoaitiomme yläpuolella. Ohitin hämmästyksen kuitenkin saman tien, olihan vieraspelipaikkakunnalle yli kuuden tunnin ajomatka. Hetken päästä, kun joukkueemme oli asettunut siniviivalle ja kaukalon valot syttyivät, alkoi hallissa niin railakas Nizza -huutomyräkkä, että kotijoukkueen fanit jäivät siinä ihan jalkoihin. Oli aika hienoa pelata, kun vieraskaukalossa kaikki muu kotiyleisön hälinä jäi oman faniryhmämme laulujen varjoon.

Fanit eivät suinkaan ole ainoita, jotka ovat antaneet kaiken tukensa joukkueellemme. Kuten Karri blogissaan kertoi, managerimme vaihtoi Mont Blanc -vuoren juurella puvun takkinsa ja kravattinsa pelipaitaan ja -varusteisiin ja 47-vuotias osteopaattimme puki veskarin kamat päälle, valmiina hyppäämään askiin tarvittaessa. Olen kuullut sanottavan, että ikä on pelkkiä numeroita, mutta nuori kaverihan helposti hymähtää tälläiselle vanhemman kansan viisaudelle. Tässä kuitenkin kun Slovakian Extraliigasta tullut 40-vuotias Arne Krotak on joukkueemme nopein luistelemaan, ja 47-vuotias osteopaattimme vetää edessäni spagaatin ottelun alkulämmöillä siinä kun itse koitan irvistää sormiini muutamaa lisäsenttiä, jotta ylettyisin varpaisiin asti, on varmaankin pikku hiljaa syytä ruveta uskomaan näihin viisauksiin.

Eivätkä kortensa kekoon kantajat tähän lopu. Aivan huikea huoltajamme veti ässän hihasta tässä samaisessa vieraspelissä, josta kerroin. Jossain vaiheessa ottelua etsin huoltajaamme vaihtoaitiostamme ja ihmettelin, kun kaveria ei näkynyt missään. Kun olin hetken siinä hämmästellyt, niin sieltähän kaveri löytyi vaihtoaitiomme takaa fanikatsomomme eturivistä rumpukapulat kädessä laulamasta, huutamasta ja rummuttamasta meille. Pelistä itsestään ei jäänyt paljoa kerrottavaa, mutta tämä kokemus jää varmasti elämään pitkäksi aikaa.

Eiköhän tässä olisi jo meidän pelaajienkin korkea aika alkaa hilata kelkkaa ylöspäin kohti kahdeksan parhaan joukkoa ja jatkopelejä. Kuten monesti on osoitettu, play-offit ovat täysin uusi sarja, jossa kaikki on taas mahdollista.

Täällä Nizzassa on nimittäin vielä turhan kylmät kelit aloittaa kesälomat.

À la prochaine! Seuraavaan kertaan,

-Joni

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Seppo Hildén

Joni, jos se yhtään lämmittää, niin ainoa jääkiekkoseura, jonka tekemisiä olen pari viimeistä vuotta seurannut, on ollut teidän suomipoikien pystyssä pitämä Nizza.

Olen täältä kylmästä Pohjolasta ainakin hengessä mukana.

Ps. lukiossa luin aikoinaan lyhyen ranskan, surkea olin siinäkin, en osaa ranskaksi muuta sanoa kun kellööretill (noin se ainakin jotenkin lausutaan), eli paljonko kello on. No kellonaikaa ei tarvitse sanoa, mutta tarkoittaako tuo lopun "À la prochaine!" siis "Seuraavaan kertaan"?

Käyttäjän joniraikkonen kuva
Joni Räikkönen

Morjes, Seppo! Ilman muuta se lämmittää. Tätä sarjaahan on hyvä seurata. Täällä ei ole samanlaista ärsyttävää keskustelua taklausten ympärillä kuin SM-liigassa, sillä täällä lähtee kovemmasta niitistä melkeinpä aina, vaikka olisikin ihan puhdas pommi. Ainakin tältä minusta silloin tällöin tuntuu, jostain kumman syystä!

Veikkaan että kotikaukalollammekin on jo sen verran ikää, että menee ihan hyvin turvakaukalosta ;)

Itsellä ei taida vielä meriitit riittää kauhean pitkälle pätemiseen ranskan kieliopista ja lausunnasta, mutta sen verran voin sanoa, että noinhan sitä kysytään. Ja a à la prochaine tarkoittaa, että seuraavaan kertaan.

Kiitokset aktiivisesta seuraamisesta!

Käyttäjän akinieminen kuva
Aki Nieminen

Hieno kuulla taas juttua Ranskasta. Aivan käsittämättömän tuntuinen faniporukka teillä on, joten koittakaa pitää pleijaripaikka!

Käyttäjän joniraikkonen kuva
Joni Räikkönen

Moi Aki. Tosi mukava kuulla, että juttuja on mukava lukea. Fanikulttuuri täällä päin on todellakin aika ainutlaatuista ja se tekee tästä maasta ja eritoten kaupungista hienon paikan pelata. Kumpa suomalaisetkin osaisivat näyttää samanlaista riemua urheilutapahtumissa muulloinkin, kun jääkiekon MM-kultajuhlissa.

Toisaalta totuus on, että helppohan sitä on peräänkuuluttaa, mutta olisinko sitten itse siellä katsomossa lakanoiden ja torvien kanssa katsomassa pelejä ja huutamassa kurkku suorana joka kerta kun oma joukkue ylittää hyökätessä punaviivan, saatika sitten laukoo maalia kohti... niinpä :)

Yksi eroava tekijä Suomeen verrattuna on myös se ettei täkäläisiä faneja tunnu haittaavan, onko joukkueemme täynnä ulkomaalaispelaajia vai ei. Heille kaikki pelaajat ovat Nizzalaisia kavereita, kotipaikkaunnasta tai kansalaisuudesta välittämättä.

Käyttäjän JaniSirn kuva
Jani Sirén

Kappas mitä löytyipä kun innostui googlettamaan lätkäpelaajia. Pitääkin alkaa seurailla miten Ranskassa asiat menemään. Vai muistaako maisteri enään? ;) Meinaako se Joni suomen kentille enään käydä?

Käyttäjän joniraikkonen kuva
Joni Räikkönen

Morjes Jani,

Kyllähän (tuleva) maisteri muistaa! Jutin sanoin mennään eteenpäin ja katsotaan, ensi kausi menee ainakin vielä Nizzassa.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset